Jag har träning på onsdag, fredag och söndag och jag jobbar hela helgen så kanske man kan förstå varför jag har världens ångest hur jag kommer att hinna skriva promemorian klart.

Så här går det till att skriva ett juridisk PM:

• Fas 1. Den STORA förtvivlan: Jag är dålig, jag kan inte svenska. Det är ren galenhet att ens försöka. Jag vill hoppa av hela utbildningen och flytta tillbaka till Finland.
• Fas 2. Att komma igång: Jag skriver halva meningar på dålig svenska (dvs. använder finsk struktur, skiter i grammatiken, hittar på nya ord osv.). Ingen svensk skulle förstå texten.
• Fas 3. Perfektionism: Jag granskar och skriver om varje mening. Jag googlar massvis, tex. för att kolla om man egentligen kan skriva så som jag har skrivit, letar efter fina termer, fraser och synonymer. Ifall jag har tillräckligt med tid att skriva om och om, blir texten faktiskt hyfsad bra. Annars blir det en paniklösning, vilket aldrig är bra.

Att få bra feedback är ju en självförtroendekick men det håller inte så länge. Det helt enkelt går inte att slippa den stora förtvivlan när jag börjar skriva ett PM så nu håller jag på att förbereda mig psykiskt inför imorgon. Troligtvis blir det ett par jobbiga dagar.

Lasken päiviä. Kaksi päivää jäljellä koulussa, kaksi seminaaria ja yksi luento. Kahdet treenit vanhoilla treenikengillä (uudet kengät odottavat minua Suomessa). Yksi päivä töitä. Neljän päivän kuluttua olen jo matkalla Suomeen.

En ole vielä saanut kuluneen jättikurssini tenttituloksia. Odotan tuloksia kauhulla. En ole koskaan opiskellut niin paljon kuin tänä syksynä. Viimeiset kolme viikkoa luin kymmenen ja neljäntoista tunnin verran päivittäin. Kirjoitin tentissä yksitoista sivua molemmin puolin. Tuntuisi vääryydeltä, jos en pääsisi läpi, mutta tentti oli vaikea, ja vaatimustaso on todella kova.

Tämä odottaminen on aivan kamalaa. Jos en pääse läpi, tuntuu kuin koko syksy olisi valunut hukkaan. Koko syksyn opinnot, tuhansia sivuja tekstiä, ja nuo viisi tenttikysymystä määrittelee kohtaloni. Tuttavieni ”kyllä sä nyt läpi pääset” -kommentit saavat minut raivon valtaan, sillä he eivät tunnu ymmärtävän että tämä kurssi on oikeustieteellisen tulikoe, joka aiheuttaa monille elämänsä suurimman pettymyksen.

Jos pääsen läpi, olen selviytynyt koulutukseni rankimmasta kurssista. Välillä olen haikeana lueskellut suomalaisten tuttavieni Facebook-statuksia huolettomasta opiskelijaelämästä. Minä en ole juhlinut; olen vain opiskellut. Olen uhrannut koko syksyn tälle kurssille, ja tämä kurssi merkitsee aivan kaikkea. Tiedän, että sisimmässäni lasken sen varaan, että pääsen läpi. Jos taas käy toisin, tulen romahtamaan täysin.

Nyt kudon villasukkia ja virittäydyn joulutunnelmaan. Olen jo hankkinut kaikki joululahjat. Jostakin syystä lahjojen hankinta tuntui helpolta tänä vuonna. Nyt mieleni tekisi mennä luistelemaan, mutta jäin luisteluseuraa vaille, joten saan tyytyä kuntosaliin.

Asiasta viidenteen: Jamie Cullumilta tuli uusi levy marraskuussa, me like! Luin myös tänään eräästä blogista, että Snook tekee comebackin. Pidän varpaidenkin peukaloita (tai siis isovarpaita hieman sujuvammalla suomen kielellä ilmaistuna) pystyssä, että kyseinen huhu pitää paikkaansa!

Suurin ongelmani opiskelun suhteen on se, että alan käyttäytyä kuin pahainen ADHD-lapsi kun minun pitäisi jaksaa istua paikallani ja keskittyä lukemiseen. Yliopiston lukusalit ovat taas viilentyneet siihen pisteeseen, että siellä on istuttava talvitakki päällä, joten valitsin jäädä tänään kotiin lukemaan. Paras opiskeluvinkkini on siirtää sekä tietokone että kännykkä mahdollisimman hankalaan paikkaan. (Tietokone palaa heti tämän tauon jälkeen takaisin kaapin päälle!)

Olen taitava tsemppaamaan, mutta on helpompi antaa kaikkensa juostessaan 100 metriä maratonin sijaan! Kuinka ihmeessä on mahdollista panostaa sataprosenttisesti kolme kuukautta yhteen menoon?! Tunnen itseni tänään itkuvalmiiksi.

Nyt tiedän, miksi tätä kurssia kutsutaan seinäksi.

Loppupäivän aion omistaa opiskelulle. Jos jaksan opiskella iltaan saakka, saan palkita itseni vuokraamalla elokuvan. Ongelmani on, että Studentpalatset on tänään suljettu, ja sekä Kungliga biblioteket ja yliopiston kirjasto sulkevat jo neljältä. Missä sitä voi opiskella tänään?! Tehokas opiskelu kotona edellyttää itsekuria, enkä tunne itseäni erityisen kurinalaiseksi tänään. Saan opiskeltua pienempiä aikoja kotona, mutta jos kyse on monen tunnin yhtäjaksoisesta opiskelusta, en yleensä pysy keskittyneenä jos istun kotona. Sitäpaitsi tunnen nahoissani, kuinka koko opiskelija-alue valmistautuu jo syksyn suurimpaan juhlaan, ja tulen itsekin hieman rauhattomaksi.

Muistan tämän päivän viime vuonna. Silloin minulla oli juuri sama ongelma. Suunnistin silloin mukavaan kahvilaan, mutta tuntui täysin väärältä istua yksin ja opiskella kun kaikki muut ympärilläni olivat jo alkaneet valmistautua viikonloppuun. Toivottavasti keksin jotakin, sillä huomenna on erityisen hauska juhlia, mikäli olen tyytyväinen tämän viikon opiskelusaldoon.