Niin siinä sitten kävi, että tämän aamun kone Pariisiin oli peruutettu. Ilmeisesti jatkokoneemme olisi lähtenyt Pariisista, mutta koska emme päässeet mitenkään ajoissa Pariisiin, vaikuttaa pahasti siltä, että reissu jää kokonaan tekemättä. Yritämme edelleen kartoittaa mahdollisuuksia lentää jonakin myöhempänä päivänä, mutta koneet ovat taatusti täyteen buukattuja, eikä näin suurelle porukalle löydy kovinkaan helposti jotain peruutuspaikkoja.

Harmittaa kovasti, sillä olimme todella odottaneet tätä reissua. Meillä on huomenna aiheesta kriisipalaveri, jossa päätetään lopullisesti reissun kohtalosta. Minä en enää jaksa olla optimistinen lähdön suhteen, mutten ole siltikään vielä purkanut laukkujani. Mahdollisesti myös toinen tulivuori tulee purkautumaan lähiaikoina, joten ainakin mieluummin jätän reissun tekemättä kuin jään viikoiksi jumiin ulkomaille. Opiskelustressi nimittäin kävisi siinä tapauksessa aivan ylitsepääsemättömäksi.

Värjäsin muuten sunnuntai-iltana hiukset. Niistä piti tulla aavistuksen verran tummemmat kuin sen hetkiset hiukseni, mutta lopputulos on miltei musta, joka taas ei yksinkertaisesti näytä luonnolliselta vaan erittäin värjätyltä. Mutta tämän asian kanssa pystyn ehkä elämään pettymyksestä huolimatta.

Tämä päivä on syvältä. Minun pitäisi istua matkalla Floridaan, mutta nyt istun koneella enkä aio tehdä yhtään mitään järkevää.

Olen siirtynyt Odenplanin Satsin vakioasiakkaaksi. Kyseisen paikan miesvalikoima kun on parempi kuin ainoassakaan Tukholman yökerhossa. Mitä sitä maksamaan turhaan personal trainerista kun (yli)tehokkaaseen treeniin riittää se, että vieressä (juoksumatolla) juoksee hyvännäköinen kaksilahkeinen, ja on pakko yrittää laittaa paremmaksi? Naureskelen itsekseni, sillä olen aina pikkusiskoni kanssa solvannut jenkkejä, jotka uhoavat tositv-sarjoissa olevansa kilpailuhenkisiä…

Ps. Voitin tämän päivän kilpailun.

Herätessäni havaitsin ihmetyksekseni, että olin vaihtanut unissani vaatteita. Nukahdin yöpaita päällä, mutta herätessäni ylläni oli T-paita ja villasukat! Yöpaitani olin sen sijaan ripustanut roikumaan sängyn karmille. Minulla oli sellainen tunne, että minulla oli ollut joku ”järkevä” ajatus tämän vaihdoksen takana, mutta en enää pystynyt muistamaan, mihin uneen se oli liittynyt.

Yöllä satoi lunta, josta olen todella pettynyt. Eilen kuljin ensimmäistä kertaa kukkamekko ja kevättakki ylläni, nyt ulkona on taas nollakeli. No, pari viikkoa ja sitten olen Floridan auringossa!

Tässä vähän todistusaineistoa siitä, että harrastan jotakin muuta kuin huiskujen heiluttelua ;)

Luulin, että tätä sivustoa ei seuraa juuri kukaan, mutta minulla on ainakin yksi lukija, joka kaipaa päivityksiä!

Luen tällä hetkellä rikosoikeuden kurssia, jota olen odottanut siitä päivästä lähtien kun aloitin oikeustieteellisessä. Kyseessä on kuitenkin todella suuri kurssi, joten tämän(kään) kurssin aikana ei ole mahdollista lykätä opiskelua tenttiä edeltävälle päivälle vaan lukeminen on jaettava tasaisesti koko kurssin ajalle. Jokin päivä sitten en tiennyt, miten olisin kommentoinut lukioikäisen joukkuetoverini valitusta miltei neljänkymmenen sivun koealueesta… Rikosoikeus on todella kiinnostavaa, mutta alueen vaikeus yllätti minut kokonaan. Olen ollut liian laiska lukemisen suhteen, joten alan tuntea lievää nousevaa stressiä. Lähden pian kymmeneksi päiväksi reissuun, jolloin ehdin lukea korkeintaan lentokoneessa.

Viime viikonloppuna oli kauden ensimmäiset kilpailut. Tiesimme jo etukäteen, että kilpailu tullaan ratkaisemaan joukkueeni ja erään toisen tukholmalaisen joukkueen välillä. Emme tehneet puhdasta ohjelmaa, joten päädyimme, hieman pettyneinä, hopeasijalle. Mutta kyseessä oli vasta karsintakisat, joten meillä on vielä mahdollisuudet voittaa ruotsinmestaruus myöhemmin tänä keväänä. Lasken päiviä Floridan matkaan (lähdemme 20. päivä) – kisaamme maailman suurimmissa cheerleading-kilpailuissa eli tiedossa on takuulla unohtumaton kokemus. Joukkueemme kohtasi kisojen jälkeen hieman takaiskuja, ja joudumme muuttamaan nostoryhmiä, vaikka matkaan on vain muutama viikko aikaa. Harmittaa, sillä emme näin pienellä varoitusajalla saa kasaan yhtä vaikeaa ohjelmaa kuin millä kisasimme viime viikonlopun kisoissa. Mutta toisaalta, mitä olisikaan cheerleading ilman kisoja edeltävää draamaa?

Sain eilen kirjeen Skatteverketistä. Toivon todella, että kirje ei ollut aprillipila, sillä sen mukaan tulen saamaan juhannuksen aikoihin noin Macbookin verran veronpalautuksia! Tietokoneeni vetelee selkeästi viimeisiään, ja olen ollut todella huolissani, mitä teen sitten kun koneeni kuolee lopullisesti. Uusi tietokone on lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tuleva pakollinen investointi, jota ei ole mahdollista kattaa opintotuen avulla, joten olen erittäin huojentunut tästä verotoimiston mukavasta kirjeestä.

Tietokonemurheeni poistumisesta innostuneena menin ja ostin lenkkitossut. Lenkkeilin koko viime kauden treenikengilläni, joka taas nilkkavammaani ajatellen on täyttä hulluutta. Löysin laadukkaat Asicsin lenkkarit (jotka tosin olivat viime kauden mallia) puoleen hintaan, joten nyt olen kunnollisten lenkkareiden onnellinen omistaja.

Nyt minulla on niin kutsuttu pääsiäisloma, tosin jo tiistaina luennot jatkuvat normaalisti. Olen tänään ja sunnuntaina ihan vapaalla, mutta huomenna saan myydä vaatteita muutaman tunnin ajan. Mietin, mitä sitä oikein tänään tekisi. Toistaiseksi olen nukkunut erittäin pitkään, katsonut hieman telkkaria, avannut koulukirjan, sulkenut koulukirjan melkein saman tien, ja sitten vain istunut tietokoneella. Luulen, että jotta saisin jotakin järkevää tehdyksi, pitänee minun käydä ulkoiluttamassa uusia lenkkareitani ;)